Tiivistelmä opinto matkasta Tanskaan
Pirjo Rauanheimo Matkaraportti
14.10.2010
Nuorten opintomatka Tanska 6.-9.10.2010
Torstai 7.10.2010
Nuorten opintomatka alkoi tapaamisella tanskalaisen sisarjärjestön NNF:n toimistolla (Naerings-og Nydelsesmiddelarbejder Forbundet). Liittoon kuuluvat jäsenet, jotka työskentelevät liha-alalla, leipomoalalla, meijerialalla, suklaa- ja tupakkateollisuudessa. Toinen elintarvikealan ammattiliitto Tanskassa on Fagligt Faelles Forbund 3F ja siihen kuuluvat kala-alalla, broilerituotannossa sekä olut- ja alkoholiteollisuudessa työskentelevät jäsenet.
Mogens Eliansen oli meidän isäntänä ja kertoi tanskalaisesta ay-toiminnasta. Jäsenmäärä on viiden kuuden vuoden aikana laskenut 42 000 24000 jäseneen. Tämä on tarkoittanut liiton toiminnassa saneerauksia. Keskustoimistosta on jouduttu irtisanomaa henkilökuntaa. Organisaatiossa on ammattiosastoja yhdistetty, ennen oli 24 kappaletta ja nyt ammattiosastoja on seitsemän.
Liiton edustajakokous on neljän vuoden välein ja siellä on 300 edustajaa. Väliaikana korkein päättävin elin on liiton hallitus, mikä kokoontuu 7-8 kertaa vuodessa. Liitolla on yhteensä 60 kokopäiväistä työntekijää. Keskustoimistossa on puheenjohtaja, taloudenhoitaja ja poliittisesti valittuja toimitsijoita 8 kpl, lisäksi on konsultteja kuten Mogens Eliansen. Toimintaa on jouduttu supistamaan ja esim. nuorisosihteeriä ei ole enää. Ammattiosastot hoitavat nuorisotoiminnan. Ammattiosastoissa on työntekijöitä 6-8 henkilöä. Siellä myös hoidetaan työttömyysturvan palvelu, ainoastaan ongelmalliset tapaukset toimitetaan keskustoimistoon.
Jäsenmäärän suuren laskuun on monta syytä. Varhaiseläkejärjestelmä muuttui ja ihmiset pääsivät 4-5 vuotta aikaisemmin eläkkeelle. Monta työpaikkaa on siirretty ulkomaille. Työttömyys on laskenut ja jäsenet ovat siirtyneet toiselle alalle ja siten toiseen ammattiliittoon. Työttömyysaste on laskenut 10-12%:sta 4 prosenttiin. Työttömyyskassa on sidottu ay-liikeeseen ja ns keltaiset järjestöt houkuttelevat halvemmalla jäsenmaksulla nuoria liittymään heihin. Ongelmana on myös, että on pidetty itsestään selvänä jäsenhankinta, eikä ole hankittu aktiivisesti jäseniä, vanha ay-liikkeen perinne on unohdettu. Ongelmana on, että nuoret ja maahanmuuttajataustaiset eivät liity liittoon eivätkä ole työttömyyskassan jäseniä. Tanskassa on ollut työvoimapula pari vuotta ja ihmiset eivät ole järjestäytyneet vaan ovat saaneet kunnan kautta toimeentuloa. Keltaiset liitot ovat suurimpia kilpailijoita NNF:n kanssa, NNF:n jäsenmaksu on kiinteä 1000 Tanskan kruunua/kuukausi ja keltaisilla liitoilla on 500 kruunua/kuukausi. Veronalennusta saa 1/3 jäsenmaksusta. Liiton talous on kunnossa, on paljon omaisuutta ja saavat osinkoja. Liitolla on kolmen viikon lakkovalmius ja siksi he ovat vahvoilla neuvotteluasemissa työnantajien kanssa.
Luottamusmiesverkosto on järjestön keskipiste, ja strategiana on luottamusmiesverkoston vahvistaminen. Nuorisotoiminnassa pyritään verkostoitumiseen ja suurin ongelma on löytää aktiiveja nuoria toimijoita.
Suurissa ja hyvissä yrityksissä kuten Danish Crownissa on järjestäytymisaste melkein 100 %. Pienet työpaikat ovat ongelma järjestäytymisessä, voi olla vain 1-2 jäsentä eikä ole luottamusmiestä.
Lihanleikkuu ja vuokratyövoima ovat haaste liitolle eivätkä maahanmuuttajat ole ongelma elintarvikealalla. Jäsenrekisteriin ei voida luetteloida kielen tai rodun mukaan. Meillä on paljon itäeurooppalaisia työpaikoilla ja joissain työpaikalla puhutaan vain puolaa. Maahanmuuttajat eivät tunne ay-liikkeen perinteitä.
Työsuojelu on tärkeää, liian paljon on maahanmuuttajia, jotka tekevät liian pitkiä päiviä vaikkapa 60 tuntia viikossa. Työantajat eivät ota tanskalaisia työntekijöitä vaan hakevat Romaniasta työntekijöitä, koska he eivät tiedä tanskalaisten palkkatasoa.
Vuokratyövoima ei ole tuskin ongelma elintarvikealalla. Suurin ongelma on rakennusalalla. EU työvoima on rekisteröitävä ja ay-liikkeen pitää nähdä, mitä palkkaa maksetaan. Tanskassa on vähän lainsäädäntöä, jotka koskevat työntekijöitä. Työehtosopimus on sitova. Ei ole lainsäädäntöä minimipalkasta vaan on TES. Ketjutusvastuu antaa mahdollisuuden, että yrittäjä ja asiakas voidaan tuomita, jos alihankinnassa noudateta sääntöjä.
Saksan tilanne häiritsee meidän työtä. Tanskassa kasvatetaan 29 miljoonaa sikaa vuodessa. Valitettavasti 8-9 miljoonaa sikaa kuljetetaan elävänä Saksaan ja teurastetaan siellä. Saksassa työolosuhteet ovat kauheat, palkkataso voi olla 1,5 €/tunti, kun Tanskassa on 25€ /tunti. Suurin osa lihanjalostuksesta tehdään Saksassa. Halpatyövoima tulee Valko Venäjältä, Ukrainasta ym. Saksassa on rikollisia elementtiä, jotka eivät noudata sääntöjä. Tanskan elintarvikealan palkkataso vaihtelee 15-16 € / tunti ja parhaimmillaan on 25- 30 €/ tunti. Suurin palkkahaitari on liha-alalla esim. henkilö-tai ryhmäurakat. Koneisiin liittyen työtahti on kiristynyt.
Tanskassa verotus on 30-40 prosenttia palkasta. Kaikki voivat vähentää 35000 kruunua / vuodessa palkkatuloista. Verotus on progressiivista, mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat veroa. Työaika on 37 tuntia/viikko ja vuorotyössä työaika 32-33 tuntia/ viikko. Lomaa 5 viikkoa ja useimmalla on 6 viikkoa. Tanskassa voi irtisanoa työntekijän helposti ja 1/3 osa tanskalaisista vuosittain vaihtaa työpaikkaa.
NNF:n puheenjohtaja Ole Wehlast ehti hetken olla kanssamme ja jäsenmäärän lasku sekä työpaikkojen siirtyminen Saksaan on todellinen ongelma ammattiliitolle. Liha-alan työpaikkoja on vähentynyt Tanskasta 5000 paikkaa ja joista on siirtynyt suoraan Saksaan 2500 työpaikka. Hän on myös EFFAT:in puheenjohtaja ja suurin ongelma on sosiaalinen dumppaus. Liitolla ei ole mitään ulkomaalaisia työntekijöitä tai ulkomaista työvoimaa vastaan vaan kaikille pitää maksaa TES:sin mukaista palkkaa ja noudattaa tanskalaisia työehtoja.
Vierailu TOMs tehtaalla
Toms tehdas on perustettu vuonna 1945. Nykyisin Toms tehtaan omistaa säätiö, jonka työntekijät omistavat ja hallitsevat. Jokaisesta ammattialasta on edustus johdossa. Kukaan ei saa osinkoa vaan voitot sijoitetaan uusiin koneisiin. Yritysostoja on tapahtunut ja nyt koko konsernissa on 1000 työntekijää. Tehdas on 24 tuntia päivässä ja 7 päivää viikossa toiminnassa ja suklaata tuotetaan 60 tonnia päivässä. Kolmivuorotyötä on ympäri vuoden.
Toms tehtaalla on järjestäytyneitä työntekijöitä NNF:ään, 3 F:ään ja metalliliittoon sekä osa on kristillisen liiton jäseniä (keltainen liitto). Tomsin tehtaalla tehdään suklaa itse ja kaakao tuotetaan ulkomailta reilun kaupan periaatteiden mukaisesti. Muut suklaatehtaat Tanskassa tuovat suklaansa Belgiasta. Palkkataso vaihtelee 140- 206 Tanskan kruunun välillä / tunti. Tuotantotyöntekijöille maksetaan ylityökorvaukset, kuuma- tai kylmätyökorvaus, pölylisä ym. Toimihenkilöille ei makseta ylityökorvauksia. Joulusesonkia varten palkataan 300 extratyöntekijää toukokuusta marraskuuhun.
Perjantai 8.10.2010
Vierailimme oppaan avulla Carlsbergin museoalueeseen. Oluentuotanto on lopetettu vuonna 2008 ja uusi tehdas on Jyllantissa. Tehdasalue tullaan säilyttämään ja myöhemmin siitä rakennetaan kulttuuri- ja hotellikeskus. Nyt tiloja on vuokrattu erilaisille kansalaisjärjestöille.
Museokierroksella näytettiin oluen tuotanto vanhalla tavalla. Yrityksen kasvu ja muuttuminen suureksi monikansalliseksi yhtiöksi näytettiin konkreettisesti tuotannon kasvun myötä.